Usein tekoälyä lähestytään IT-vetoisesti, vaikka kyse on laajamittaisesta organisaation ja työtapojen muutoksesta. Tekoälyyn kannattaakin suhtautua muutosmatkana, jonka aikana rakennetaan vahva pohja niin inhimilliselle kuin teknologiselle onnistumiselle.
Muutosjohtaminen osaksi arkipäivää
Tekoälyn käyttöönotto vaatii johdolta selkeyttä ja pitkäjänteisyyttä, jotta muutos etenee muiden strategisten tavoitteiden mukana. Johtamisen pitää edetä nopeasti konkretiaan ja tulla osaksi lähitulevaisuuden tavoitteita. Organisaatioissa muutos kytkeytyy lopulta ihmisten toimintatapoihin, joiden muuttaminen on edellytys tekoälyinvestoinneista saatavien hyötyjen realisoimiseksi.
Taitava tekoälymuutoksen johtaja astuu pois strategiselta tasolta ja tukee uudenlaisen ammatti-identiteetin muodostumisessa, jossa tekoäly on sekä kollegana että työkaluna.
Tähän kytkeytyy olennaisesti kyky käydä keskusteluita alaisten kanssa esimerkiksi siitä, mitä tekoäly tarkoittaa kussakin roolissa sekä huolehtia oikeanlaisista kasvupoluista, jotka tukevat organisaation muutoskyvykkyyden rakentamista. Onnistunut tekoälymuutos vaatii jokaiselta johtamisen tasolta konkreettista ja näkyvää tekemistä. Samalla on muistettava, ettei tekoäly ole vain IT:stä johdettava asia, vaan sen tulisi kytkeytyä osaksi jokaista liiketoiminta-aluetta.
Tekoäly muovaa ammatillista identiteettiä
Tekoälyapurit ja erilaiset AI-agentit muuttavat tapaa tehdä työtä, johtaa itseään sekä lopulta myös ammatti-identiteettiä. Muutos voi herättää kysymyksiä, kuten mitä osaan, missä olen korvaamaton ja milloin teen hyvää työtä. Tehokkuus ei usein ole riittävä peruste tekoälyn hyödyntämiselle, jos sen käyttöön ei ole motivaatiota tai se koetaan uhkatekijäksi ammatti-identiteetille. Identiteettiuhka muodostuu, kun tekoälyn koetaan vaikuttavan negatiivisesti omaan rooliin.
Parhaimmillaan tekoäly voi vahvistaa identiteettiä, mikäli sen koetaan vauhdittavan esimerkiksi uusien taitojen oppimista, kokemusta tehokkuudesta tai pääsemään lähemmäksi omaa ihanneroolia.
Tekoälyhankkeiden onnistumista kannattaa mitata teknisten mittareiden lisäksi inhimillistä näkökulmista. Tärkeitä mittareita ovat esimerkiksi koetut hyödyt, käytön helppous ja uuden teknologian herättämä luottamus. Tällä tavalla tunneilmaston seuraaminen ennustaa tehokkaasti sitä, kuinka kattavasti uusia työkaluja otetaan käyttöön.
Näin juurrutat tekoälyn osaksi organisaationne arkea
Tekoälyn hyödyntäminen ei tarkoita kertaluonteista teknistä käyttöönottoa. Usein yhtä aikaa kasvaa johdon sekä työntekijöiden ymmärrys tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista sekä rajoitteista. Organisaatiossa tulisikin olla koko ajan pulssilla sen suhteen, miten strategisesti edetään ja mitkä ovat kulloinkin sopivimpia tekoälyn hyödyntämisen tapoja.
Ensimmäisenä askeleena voi tukea tekoälylukutaidon kasvua tarjoamalla roolikohtaista ja käytännönläheistä koulutusta, joka auttaa tunnistamaan tekoälyn käyttötavat omassa työssä.
Pitkäjänteisen muutoksen kannalta on hyödyllistä tuntea oman organisaation muutoskyvykkyys, ja tarkastella sen pohjalta kuilua tavoitteiden ja nykytilan välissä. Aloittaa voi analysoimalla aikaisempien organisaatiomuutosten kompastuskiviä ja onnistumistekijöitä, kartoittamalla tekoälymuutoksen kannalta tärkeitä kompetensseja tai vaikkapa tutkimalla datan laatua. Näin saadaan ajantasainen kuva siitä, mikä on realistisen tasoinen muutos ja transformaatio tässä hetkessä.
Onnistuneiden tekoälymuutosten kopioinnissa muilta yrityksiltä kannattaa olla tarkkana ja keskittyä sen sijaan luomaan muutoksen suunta omasta organisaatiosta käsin, sillä muutoksen vauhti on nopea teknologian osalta. Samalla tekoälymuutos tulee vielä toimenpiteiksi joka tasolle esimerkiksi osana kehityskeskusteluissa seurattavia tavoitteita.
Toimenpiteiden täytyy olla sellaisia, jotka tekevät muutoksesta konkreettisen ja visiosta ymmärrettävän.
Tekoälyvisio ei saa olla liian kaukana käytännöstä, ja käyttöönotot näyttävät usein erilaisilta eri organisaatioissa ja rooleissa. Muutosviestintä selittää selkeästi ja avoimesti, miksi tekoäly otetaan käyttöön organisaatiossamme ja miten se näkyy työntekijöidemme arjessa.
Tekoäly tuo teknologisen investoinnin lisäksi strategisen muutoksen, joka muokkaa organisaation toimintaa, ajattelua ja kulttuuria. Näissä onnistuminen edellyttää johdonmukaista ja osallistavaa muutosjohtamista, jossa käyttöönotto nähdään ennen kaikkea organisaatiotason käyttäytymisen muutoksena. Jatketaan keskustelua!
Kirjoittajasta
Henna Poutiainen
Consultant, Change Management
Olen Henna Poutiainen ja autan organisaatioita ymmärtämään, miten uudet teknologiat, kuten tekoäly, muovaavat yhteiskuntaa ja organisaatioita. Ammatillisessa taustassani yhdistyvät sekä ihmiskeskeinen muutos että tekoälyosaaminen. Ydinosaamistani on se, miten ihmiset saadaan yhteisesti mukaan muutokseen.
